Phantom-based quality assurance measurements in B-mode ultrasound

Peer reviewe

Methodological aspects for improving clinical value of SPECT and MRI

Image processing methods were developed for SPECT and MR images. The methods were validated in clinical environment. Segmentation of SPECT images for region of interest (ROI) analysis was found to be unreliable without accurate attenuation and scatter correction for the original images. The reliability of ROI analysis of brain SPECT images was enhanced using registration with MRI. The method was based on external markers. The registration error was studied using phantom tests and simulations. It was concluded that the registration accuracy was not the limiting factor in ROI analysis of the registered images provided that the external marker system was properly designed and attached. Quality requirements for MRI data from patients with cerebral infarctions were evaluated in order to make segmentation as automatic as possible. Quantitative information from these images could be extracted with e.g. statistical and neural network classifiers, but required more manual work than expected due to the visible intensity nonuniformity in the images. The third application consisted of developing a registration methodology for ictal and interictal SPECT, MRI and EEG for improved localization of the epileptogenic foci. The methodology was based on SPECT transmission imaging. The accuracy of registration was about 3-5 mm. As a conclusion, improved analysis of SPECT and MR images was obtained with the carefully evaluated methodology presented in the thesis. The registration procedure for brain SPECT and MRI as well as the registration procedure for epilepsy surgery candidates are in clinical use for selected patients in Helsinki University Central Hospital (currently Health Care Region of Helsinki and Uusimaa).reviewe

"Se on muovannut minua ihmisenä varmasti parempaan suuntaan ja ollut yksi tapa löytää merkitys omalle elämälle." Vapaaehtoistoiminta kasvattajana elämänkulussa

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan yksilön kokemuksia vapaaehtoistoiminnasta. Tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä vapaaehtoistoiminnasta kasvattajana elämänkulussa, sekä selvittää elämänrakenteiden yhteyttä vapaaehtoistoimintaan ja aktiivisuuteen. Näkökulma tutkimuksessa on yksilöpainotteinen, joten aktiivisen kansalaisuuden ja vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallisen hyödyn sijasta tutkimuksessa keskitytään vapaaehtoistoimijan omiin kokemuksiin ja merkityksenantoihin. Vapaaehtoistoiminta on aktiivisen kansalaisuuden ilmentymä, mutta tässä tutkimuksessa se saa mitä yksilöllisimpiä ja henkilökohtaisempia merkityksiä elämässä. Tutkimus on kohdistettu Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin aktiivisille vapaaehtoisille. Aineiston muodostaa 19 elämänkulun aikajanaa ja kertomusta. Tutkittavat täyttivät ensin janapohjalle elämänkulkuaan; merkittäviä siirtymiä, tapahtumia, jaksoja ja elämänrakenteita. Tämän jälkeen vapaaehtoistoiminta Suomen Punaisessa Ristissä merkittiin osaksi elämänkulkua ja tehtiin näkyväksi aktiivisemmat ja hiljaisemmat vaiheet vapaaehtoisena. Janatehtävän jälkeen tutkittavat kirjoittivat kertomuksen vapaaehtoistoiminnasta johdattelevien kysymysten avulla. Tutkimusta on ohjannut fenomenologinen lähestymistapa ja kiinnostus ihmisen kokemuksista. Tutkimus ei nojaa tiukkaan teoreettiseen viitekehykseen, vaan aineisto on luonut oman teoriansa, jota suhteutetaan aiempaan tutkimuskeskusteluun pohdinnassa. Analyysia on suoritettu sisällönanalyysin menetelmin. Vapaaehtoistoiminta kasvattajana näyttäytyi hyvin yksilöllisenä prosessina neljän kokemusluokan kautta, joissa painottuu tietoinen itsekasvatus ja oman osaamisen kehittäminen. Muut vapaaehtoistoiminnan kasvattavuutta selittävät kokemusluokat ovat yhteisön jäsenyys, arvot ja eettisyys, sekä toiminnassa eteneminen, vapaus ja vastuu. Nämä muodostavat tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Kokemusluokat suhteessa elämänkulkuun esiintyivät siten, että lapsuudessa korostui vapaaehtoisyhteisö ja vertaissuhteet. Nuoruudessa ja myöhäisen nuoruuden itseytymisen elämänvaiheissa painottui tietoinen itsekasvatus, toiminnassa eteneminen ja vastuun lisääntyminen. Toiminnan arvot ja eettisyys sijoittuivat myöhäisen nuoruuden ja aikuisuuden elämänvaiheisiin. Vapaaehtoisten itse määrittämänä aktiivinen toiminta on yhtä kuin vastuun ja luottamustehtävien lisääntyminen. Erilaiset elämänrakenteet saattoivat aiheuttaa suvantovaiheita vapaaehtoistaipaleella, mutta Punaista Ristiä ei koskaan täysin unohdettu. Toisaalta elämän vastoinkäymiset saattoivat olla jaksoja, jolloin tukeuduttiin vapaaehtoistoimijoiden yhteisöön ja toiminta aktivoitui. Punaisen Ristin seitsemän periaatetta omaksuttiin osaksi elämää ja näitä välitettiin toiminnan kautta omille lapsille tai muihin lähiyhteisöihin. Monet kirjoittivat vapaaehtoisuuden olevan elämäntapa. Aktiivinen vapaaehtoinen haluaa oppia, kehittää ja kasvattaa itseään toiminnan kautta ja tiedonjanoisena hakeutuu vapaaehtoistoiminnassa uusiin haasteisiin ja oppimisen mahdollistamiin tilanteisiin. Itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen näyttäisi olevan tärkein kannustin toiminnan taustalla, vaikka toimintaan on saatettu hakeutua auttamisenhalusta. Tällä tutkimuksella aktiivinen kansalaisuus ja toiminta kansalaisjärjestössä saavat yhteisön hyötyjen rinnalla hyvin yksilöllisiä ja itsekasvatuksellisia merkityksiä. Vapaaehtoistoiminta on yksi tapa löytää merkitys omalle elämälle

"Se on muovannut minua ihmisenä varmasti parempaan suuntaan ja ollut yksi tapa löytää merkitys omalle elämälle." Vapaaehtoistoiminta kasvattajana elämänkulussa

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan yksilön kokemuksia vapaaehtoistoiminnasta. Tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä vapaaehtoistoiminnasta kasvattajana elämänkulussa, sekä selvittää elämänrakenteiden yhteyttä vapaaehtoistoimintaan ja aktiivisuuteen. Näkökulma tutkimuksessa on yksilöpainotteinen, joten aktiivisen kansalaisuuden ja vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallisen hyödyn sijasta tutkimuksessa keskitytään vapaaehtoistoimijan omiin kokemuksiin ja merkityksenantoihin. Vapaaehtoistoiminta on aktiivisen kansalaisuuden ilmentymä, mutta tässä tutkimuksessa se saa mitä yksilöllisimpiä ja henkilökohtaisempia merkityksiä elämässä. Tutkimus on kohdistettu Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin aktiivisille vapaaehtoisille. Aineiston muodostaa 19 elämänkulun aikajanaa ja kertomusta. Tutkittavat täyttivät ensin janapohjalle elämänkulkuaan; merkittäviä siirtymiä, tapahtumia, jaksoja ja elämänrakenteita. Tämän jälkeen vapaaehtoistoiminta Suomen Punaisessa Ristissä merkittiin osaksi elämänkulkua ja tehtiin näkyväksi aktiivisemmat ja hiljaisemmat vaiheet vapaaehtoisena. Janatehtävän jälkeen tutkittavat kirjoittivat kertomuksen vapaaehtoistoiminnasta johdattelevien kysymysten avulla. Tutkimusta on ohjannut fenomenologinen lähestymistapa ja kiinnostus ihmisen kokemuksista. Tutkimus ei nojaa tiukkaan teoreettiseen viitekehykseen, vaan aineisto on luonut oman teoriansa, jota suhteutetaan aiempaan tutkimuskeskusteluun pohdinnassa. Analyysia on suoritettu sisällönanalyysin menetelmin. Vapaaehtoistoiminta kasvattajana näyttäytyi hyvin yksilöllisenä prosessina neljän kokemusluokan kautta, joissa painottuu tietoinen itsekasvatus ja oman osaamisen kehittäminen. Muut vapaaehtoistoiminnan kasvattavuutta selittävät kokemusluokat ovat yhteisön jäsenyys, arvot ja eettisyys, sekä toiminnassa eteneminen, vapaus ja vastuu. Nämä muodostavat tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Kokemusluokat suhteessa elämänkulkuun esiintyivät siten, että lapsuudessa korostui vapaaehtoisyhteisö ja vertaissuhteet. Nuoruudessa ja myöhäisen nuoruuden itseytymisen elämänvaiheissa painottui tietoinen itsekasvatus, toiminnassa eteneminen ja vastuun lisääntyminen. Toiminnan arvot ja eettisyys sijoittuivat myöhäisen nuoruuden ja aikuisuuden elämänvaiheisiin. Vapaaehtoisten itse määrittämänä aktiivinen toiminta on yhtä kuin vastuun ja luottamustehtävien lisääntyminen. Erilaiset elämänrakenteet saattoivat aiheuttaa suvantovaiheita vapaaehtoistaipaleella, mutta Punaista Ristiä ei koskaan täysin unohdettu. Toisaalta elämän vastoinkäymiset saattoivat olla jaksoja, jolloin tukeuduttiin vapaaehtoistoimijoiden yhteisöön ja toiminta aktivoitui. Punaisen Ristin seitsemän periaatetta omaksuttiin osaksi elämää ja näitä välitettiin toiminnan kautta omille lapsille tai muihin lähiyhteisöihin. Monet kirjoittivat vapaaehtoisuuden olevan elämäntapa. Aktiivinen vapaaehtoinen haluaa oppia, kehittää ja kasvattaa itseään toiminnan kautta ja tiedonjanoisena hakeutuu vapaaehtoistoiminnassa uusiin haasteisiin ja oppimisen mahdollistamiin tilanteisiin. Itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen näyttäisi olevan tärkein kannustin toiminnan taustalla, vaikka toimintaan on saatettu hakeutua auttamisenhalusta. Tällä tutkimuksella aktiivinen kansalaisuus ja toiminta kansalaisjärjestössä saavat yhteisön hyötyjen rinnalla hyvin yksilöllisiä ja itsekasvatuksellisia merkityksiä. Vapaaehtoistoiminta on yksi tapa löytää merkitys omalle elämälle

Kuluttajan hinta- ja laatukäsitysten vaikutus private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miten kuluttajan hinta- ja laatukäsitykset mahdollisesti vaikuttavat heidän päätökseensä ostaa private label -elintarvike. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten kuluttajan laatukäsitys, saama arvo tuotteesta, hintaherkkyys, hintojen vertailu ja private label -asenne vaikuttavat private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen. Lisäksi myös tutkittiin, ilmeneekö private label -elitarvikkeiden hintakäsityksella ja hintojen vertailulla riippuvuutta keskenään. Tutkimuksen teoriaosuudessa käytettiin monipuolisesti aikaisempia tutkimustuloksia ja alan kirjallisuutta, keskittyen etenkin hintakäsityksiin, kuluttajan kokemaan laatuun sekä kuluttajan ostopäätösprosessiin. Tutkimuksen empiirisessä osiossa päädyttiin kvantitatiiviseen tutkimusotteeseen tutkimuskysymysten ja kvantitatiivisen tutkimuksen mahdollistaman suuremman otoksen vuoksi. Tutkimus toteutettiin puolistruktuoituna kyselylomakkeena Internetin välityksellä. Tutkimuksen perusjoukkona olivat 18 vuotta täyttäneet S-Etukortin omistavat henkilöt.Ostokäyttäytymistä analysoitiin summamuuttujilla esimerkiksi varianssianalyysiä käyttäen. Taustatekijöiden kuten iän ja sukupuolen vaikutusta muuttujiin testattiin Kruskal Wallisin testillä ja Spearmanin korrelaatiokertoimella. Tutkimuksessa ilmeni, että hinta on merkittävässä asemassa kuluttajan private label -elintarvikkeiden ostopäätöksessä. Hintaherkkyydellä havaittiin positiivinen vaikutus private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen. Hinta/laatu-suhde vaikuttaa hintaherkkyyden tapaan positiivisesti private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen. Private label -elintarvikkeiden hintakäsitys ei perustu pelkästään mielikuvaan, vaan tuotteiden hintojen vertaileminen vahvista hintakäsitystä. Laadulla tai sen puutteellisuudella ei ole merkitystä ostopäätökseen. Positiivisella private label -asenteella on positiivinen vaikutus private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen ja negatiivisella asenteella negatiivinen vaikutus private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen

Esiliina aikansa kehyksissä : moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa

In many semi-arid regions, groundwater use enabled agricultural intensification through so-calledgreen revolutions. This intensification enabled farmers to mitigate the lack of water and generatemore wealth. However, this also induced riskier pathways due to high production costs and volatileagricultural markets. This also caused overexploitation of groundwater resources in many areas,putting at risk the sustainability of the “groundwater economy” (GWE). New inequalities thusappear, as certain social categories cannot follow the declining water tables. The aim of this thesis isto analyze how the construction of overexploitation and the reproduction of inequalities in the accessand the use of groundwater are mutually reinforcing. We adopted a “user perspective” in ourresearch approach, as this perspective received little attention in the international debate ongroundwater governance. The study was carried out in a small area of 4200 ha in the Saïss plain inMorocco. First a method was developed to specify the contributions of different social categories offarmer to overexploitation. Then the link between overexploitation and inequality was analyzed. Theimpact of both issues on the socio-economic differentiation of farms was then studied. Finally, aparticipatory approach was developed to involve farmers and institutional actors in a reflection onthe agricultural future of the zone facing the twin problem of overexploitation and inequality. Theresults show the importance of direct measurement of groundwater withdrawals, in addition toindirect methods, to explain differences in irrigation practices. These measures specify thecontributions of the different social categories of farmers to overexploitation, of which currently theentire agricultural sector is accused. The study shows that overexploitation cannot be dissociatedfrom inequalities in access to and use of groundwater, both problems are part of a vicious cycle.Groundwater overexploitation exacerbates -and is exacerbated by- existing inequalities. Thisreciprocal relation explains the contrasting fortunes of farmers involved in the GWE in the Saïss. Newinvestors are accumulating wealth by cultivating state-subsidized fruit trees and engaging in a landconcentration process. Lessees show productivistic logic and generate considerable revenues at theexpense of water and soil resources. Conversely, the assignees of the agrarian reform are ejectedfrom this GWE, sometimes even poorer than they were before accessing it. They are caught in acentrifugal dynamic where the most vulnerable undergo socio-economic exclusion due to decliningwater tables and overproduction undermining the prices on the market, for which they are notresponsible. Since financial capital has become the key factor in production systems under the GWE,the agrarian boom benefits farmers/entrepreneurs who are financially capable of bringing togetherall production factors. They are likely to continue intensive and high value-added agriculture,perhaps until the resource is depleted. Finally, our study questions the implications of suchagricultural dynamics at the territorial scale through an intergenerational debate on the challengesto be overcome. The study revealed the entrepreneurial spirit of the sons of assignees coupled with aterritorial anchorage, which could well constitute major assets for a more sustainable development oftheir territory. The thesis recommends making visible the inequalities related to the overexploitationproblem. Knowing the amounts of extracted groundwater, where, and by whom, and clarifying thelinks between overexploitation and inequalities in access to and use of groundwater could provideuseful information for more informed groundwater management in compliance with the principles ofsustainability.Dans beaucoup de régions semi-arides, l’exploitation des eaux souterraines a accompagné uneintensification agricole du type révolution verte, permettant aux agriculteurs de pallier le manqued’eau et de produire des richesses. Mais cela les a aussi amené sur des trajectoires risquées avec descoûts de production élevés et des marchés agricoles volatils. Cela s’accompagne d’unesurexploitation courante mettant à risque la pérennité d’une véritable économie agricole basée surles eaux souterraines. Certaines catégories sociales ne peuvent plus suivre les nappes en déclin et denouvelles inégalités apparaissent. L’objectif de la thèse est d’analyser comment la construction de lasurexploitation de la nappe et la reproduction des inégalités d’accès et d’usage des eaux souterrainesse renforcent mutuellement. Nous avons choisi de mettre l’usager au centre de l’approche,puisqu’une telle perspective a reçu peu d’attention dans le débat international sur la gouvernance deseaux souterraines. L’étude s’est déroulée dans une zone de 4200 ha de la plaine du Saïss au Maroc.Nous avons développé une méthode pour préciser la contribution des différentes catégories socialesd’agriculteurs à la surexploitation des nappes. Puis nous avons étudié le lien entre la surexploitationet les inégalités (re)produites. Par la suite, nous avons analysé leur effet sur la différentiationsocioéconomique des exploitations agricoles. Enfin, nous avons conçu et mis en oeuvre une démarcheparticipative pour impliquer les agriculteurs et les acteurs institutionnels dans une réflexion surl’avenir agricole de la zone confrontée à cette double problématique. Nos résultats montrentl’importance de la mesure directe des prélèvements d’eau souterraine, en complément des méthodesindirectes, pour expliquer les différences des pratiques d’irrigation des usagers. Ces mesuresprécisent les contributions des différentes catégories d’agriculteurs à la surexploitation,habituellement imputée à tout le secteur agricole. L’étude montre que la surexploitation ne peut êtredissociée des inégalités d’accès et d’usage des eaux souterraines, les deux problèmes s’entretiennenten un cercle vicieux. Cette relation réciproque explique les fortunes contrastées des agriculteurs duSaïss utilisant l’eau souterraine. Les nouveaux investisseurs accumulent des richesses en cultivant desarbres fruitiers subventionnés par l’État et s’engagent dans un processus de concentration foncière.Les locataires avec des logiques productivistes réalisent des revenus considérables au détriment desressources en eau et en sol. A contrario, les anciens attributaires de la réforme agraire sortent del’agriculture irriguée, parfois plus pauvres qu’ils n’étaient en accédant à l’eau souterraine. Pris dansune dynamique centrifuge, les plus vulnérables subissent une exclusion socio-économique à cause dela baisse des nappes et la surproduction minant les prix sur le marché, dont ils ne sont pasresponsables. Le capital financier étant devenu le facteur clé dans les systèmes de productionirriguée, ce boom agraire profite à des agriculteurs entrepreneurs, capables de réunir les facteurs deproduction. Ceux-ci continueront à exercer une agriculture intensive à forte valeur ajoutée, peut-êtrejusqu’à l’épuisement de la ressource. Enfin, l’étude interroge les implications de telles dynamiquesagricoles à l’échelle territoriale par l’ouverture d’un débat intergénérationnel sur les défis à venir.L’étude a dévoilé l’esprit entrepreneurial des jeunes fils d’attributaires couplé à un ancrageterritorial, qui pourraient constituer des atouts majeurs pour un développement plus durable duterritoire. La thèse recommande de rendre visibles les inégalités afférentes au problème desurexploitation. Connaître les volumes d’eaux souterraines extraites, où, et par qui, et préciser lesliens entre surexploitation et inégalités d’accès et d’usage de l’eau offrent des informations utilespour une gestion plus éclairée des eaux souterraines en vue de territoires irrigués utilisantdurablement leurs ressources

A novel measure of reliability in Diffusion Tensor Imaging after data rejections due to subject motion

Diffusion Tensor Imaging (DTI) is commonly challenged by subject motion during data acquisition, which often leads to corrupted image data. Currently used procedure in DTI analysis is to correct or completely reject such data before tensor estimations, however assessing the reliability and accuracy of the estimated tensor in such situations has evaded previous studies. This work aims to define the loss of data accuracy with increasing image rejections, and to define a robust method for assessing reliability of the result at voxel level. We carried out simulations of every possible sub-scheme (N=1,073,567,387) of Jones30 gradient scheme, followed by confirming the idea with MRI data from four newborn and three adult subjects. We assessed the relative error of the most commonly used tensor estimates for DTI and tractography studies, fractional anisotropy (FA) and the major orientation vector (V1), respectively. The error was estimated using two measures, the widely used electric potential (EP) criteria as well as the rotationally variant condition number (CN). Our results show that CN and EP are comparable in situations with very few rejections, but CN becomes clearly more sensitive to depicting errors when more gradient vectors and images were rejected. The error in FA and V1 was also found depend on the actual FA level in the given voxel; low actual FA levels were related to high relative errors in the FA and V1 estimates. Finally, the results were confirmed with clinical MRI data. This showed that the errors after rejections are, indeed, inhomogeneous across brain regions. The FA and V1 errors become progressively larger when moving from the thick white matter bundles towards more superficial subcortical structures. Our findings suggest that i) CN is a useful estimator of data reliability at voxel level, and ii) DTI preprocessing with data rejections leads to major challenges when assessing brain tissue with lower FA levels, such as all newborn brain, as well as the adult superficial, subcortical areas commonly traced in precise connectivity analyses between cortical regions.Peer reviewe

A body-sized phantom for evaluation of diffusion-weighted MRI data using conventional, readout-segmented, and zoomed echo-planar sequences

Peer reviewe

Transpancreatic biliary sphincterotomy for biliary access is safe also on a long-term scale

Background Transpancreatic biliary sphincterotomy (TPBS) is an advanced cannulation method for accessing common bile duct (CBD) in endoscopic retrograde cholangiopancreatography (ERCP). If CBD cannulation is difficult, an endoscopist can open the septum between the pancreatic and biliary duct with a sphincterotome to gain access. Long-term results of this procedure are unclear. We wanted to evaluate the short- and long-term complications of TPBS on patients with native papilla and benign indication for ERCP. Patients and Methods ERCPs performed in Helsinki University Hospital between 2007 and 2013 were reviewed. The study group comprised 143 consecutive patients with TPBS and 140 controls (CG). Data were collected from patient records and a phone survey was performed as a follow-up >= 4 years after the index ERCP. Results Post-ERCP pancreatitis (PEP) developed in seven patients (4.9%) in TPBS and one patient (0.7%) in CG (p = 0.067). The rates of other acute complications were similar between the groups. ERCP ended with no access to CBD in four cases (2.8%) in TPBS. The median length of follow-up was 6 years in TPBS and 7 years in CG. During this period, three patients (2.1%) in TPBS and six patients (4.3%) in CG suffered from acute pancreatitis (AP) (p = 0.238). One (0.7%) patient in CG and none in TPBS developed chronic pancreatitis (CP). Abdominal pain was suffered by ten patients (6.9%) in TPBS and twelve patients (8.6%) in CG daily, whereas by six patients (4.2%) in TPBS and twelve patients (8.6%) in CG weekly. Conclusion TPBS is a useful procedure, with acceptable complication rates. No significant difference occurred between the groups when evaluating the short-term or long-term complications with a follow-up period of four to 10 years. Additionally, no significant differences occurred in upper abdominal pain, episodes of AP, or development of CP.Peer reviewe